Mauri TImonen

Metsäntutkimuslaitoksen (nykyinen Luke) lustotutkija Mauri Timonen

Minun suuri onneni on ollut saada olla kansainvälisesti vaikuttava suomalainen lustotutkija yli neljännesvuosisadan ajan! Ja kun olen mennyt kaiken tuon ajan työtunneissa ”yli 100 lasissa”, osallistunut yli 40 kansainväliseen tieteenalan kokoukseen lähes kaikilla mantereilla, ollut kirjoittamassa yli 60 kansainvälistä tutkimusartikkelia, verkostoitunut maailmanlaajuisesti tieteenalan isoimpien (rehtien) nimien kanssa, ja ollut vaikkapa myös Climategaten ytimessä (onneksi en syytettynä! :)), on kerrottavaa luonnollisesti kertynyt!

Julkaistavaa materiaalia on kertynyt hurja määrä, jonka onneksi voin ilmaista lyhyesti ”käyntikorttini” muodossa: http://lustiag.pp.fi/tietoa.htm ja ”lontoon” kielellä: http://lustiag.pp.fi/info.htm. Laajempaan kokonaisuuteen pääsee kiinni Lustia-sivustolla (www.lustia.fi). Jos on oikein kiinnostunut ilmastolustotutkijan (dendroklimatologin) työstä, noista linkeistä pääsee kiinni hyvinkin syvällisesti tieteenalan ajatusmaailmaan!

Täytän kesäkuussa 2019 65 vuotta. Työelämää olisi vielä tarjolla kolmisen vuotta, mikäli työnantaja jaksaa kyytiäni! 🙂Mutta eläköidynpä milloin tahansa kyseisten kolmen vuoden aikana, varmaa on, että jatkan ilmastotutkimuksiani niin pitkään kuin virtaa terveyden puolesta riittää. Motivaatiosta se tuskin kiinni jää! 🙂

Paljastan tässä yhteydessä myös, että olen kirjoittamassa kirjaa kokemuksistani erityisesti ilmastokysymyksiä sekä harrastavana että työkseni tekevänä metsäntutkimuksen tarpeita palvelevana puulustotutkijana. Tässä ”vuoropuhelussa” on tärkeässä avaavassa roolissa myös Matin (Matti H. Virtanen) pian julkaistava ilmastotiedepoliittinen kirja!

Käyn paraikaa Pekan ja Simon kanssa esityksemme sisältöön liittyviä kahdenkeskisiä- ja kimppakeskusteluja. Koetamme löytää ne ydinkohdat, joista erityisesti Lappajärvellä halutaan kuulla. Pekka on yhdyshenkilö, jonka puoleen on hyvä kääntyä erityiskysymyksissä.  

Korostan lopuksi, että tuleva tapahtuma on minullekin tosi merkityksellinen, sillä se innostaa entistä enemmän kokoamaan yhteen tutkijan urani aikaista ilmastotiedettä, käytyjä oheiskeskusteluja, havaintoja ilmaston nykytilasta ja myös tulevaisuudestakin, jonka askelmerkit uskomme yhdessä Simon kanssa tuntevamme varsin hyvin!

Simo ruoho 

Ilmastorealisti, opettaja

Toimin nykyisin resurssiopettajana Ylöjärvellä, opettajan työssä olen toiminut kaikkiaan n. 15 vuotta. Muutimme Ylöjärvelle Isojoelta vuonna 2012, koulumatkojen valitettavasti kasvettua pitkähköksi. Perheessämme vaimoni Sini-Kukka valokuvaa ja opettaa, poikamme Johannes soittaa pianoa ja käy lukiota, ja tyttäremme laulaa ja  opiskelee logistiikkaa. Vanhempi jo kotoa muuttanut poikani asuu Seinäjoella. Preppaan myös lukiolaisia matematiikassa, fysiikassa sekä kemiassa. Muuhun työhistoriaani kuuluu koodausta, nettisivujen tekoa ja sen opettamista, ja sopivasti musiikkia. Ilmastosta kiinnostuin jo pikkupoikana, mutta varsinainen tutustuminen siihen alkoi tähtitieteen opintojen yhteydessä Helsingin Yliopistolla 90-luvun alussa.

Suhtaudun kriittisen tieteellisesti nykyiseen ilmastotiedottamiseen, sillä olen huomannut erityisesti median jättävän useita olennaisia tutkimuksia aivan liian vähälle huomiolle, mainiten erityisesti merien lämmönsiirrot, sekä planetaariset gravitaatiovaikutukset omien meriemme lisäksi myös auringon massan liikkeisiin. Itse ilmakehätiede on laadukasta, uusia tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti, mutta nykyisessä politisoituneessa ilmapiirissä merkittävätkään tutkimukset eivät saa ansaitsemaansa näkyvyyttä, elleivät korosta ihmisen vaikutusta.

Tutustuttuani Milankovicin sykleihin ja maapallon jääkausihistoriaan, ymmärsin että ilmastonvaihtelu ei ole ihmiselämän pituisissa aikasarjoissa tutkittava aihe, joskin tämänkin pituisia tulee huomioida. Suurin haaste onkin sopivan aikasarjan valinta, ja aikasarjan kattavan luotettavan tiedon löytäminen. Puunlustot, jääkairaukset, korallit, kaivotutkimus, ja paleontologia, geologia ja arkeologia ovat erittäin olennaisia, astronomian ohella, kun ilmastosta puhutaan. Valituilla aikaperspektiiveillä on valtava merkitys, ja niitä on myös helppo käyttää johdattelevasti tai jopa tuloksia vääristelevästi.

Arvostin astronomian opintojeni aikana Heikki Ojan taitoa kansantajuistaa laajaa tähtitieteen aihealuetta, ja tähän pyrin myös itse, kertoessani Lappajärven esityksessä ilmastoomme vaikuttavista muuttujista aurinkokunnan ja vesiplaneettamme näkökulmasta. Esittelen myös keskeneräisen ilmastomallini, jonka pyrin saattamaan julkaisukelpoiseen vaiheeseen vielä tämän vuoden aikana.

Lappajärven tapahtumassa aiomme Mauri Timosen kanssa kertoa tutkivan tieteen näkökulmasta, mitä on oikea suomalainen ilmastotodellisuus